Viisi vinkkiä käännöstyön tilaajalle

1. Käytä hetki aikaa kääntäjän etsimiseen

Suosittelen, että etsit yksittäisen yrittäjän tai pienen yrityksen esimerkiksi googlaamalla tai kyselemällä kollegoilta vaikkapa LinkedInissä. Kyllä, käännöstoimistojen kautta saa yleensä kääntäjän nopeasti, mutta toimistot eivät maksa kovin hyvin kääntäjille. Työn laatu voi myös kärsiä kommunikaation puutteesta, sillä toimistot eivät salli suoraa kontaktia kääntäjän ja asiakkaan välillä.

Muista kääntäjää etsiessäsi myös sellainen perusasia, joka hämmentävän usein unohtuu: kääntäjät eivät käännä kaikkia kieliä. Älä siis etsi yleisesti kääntäjää, vaan vain tarvitsemasi kieliparin kääntäjää.

Minulta usein kysytään, mitä kieliä käännän ja vaikutetaan pettyneiltä, kun vastaan, että "vain" englanti-suomi-kieliparia. Ehkä englanti on niin tuttu ja tavallinen, että se kuulostaa tylsältä. Puhumattakaan suomesta. No minulle molemmat ovat edelleen kiehtovia ja opin niistä uutta joka ikinen päivä. Ehkä silti ensi kerralla vastaan englanti, sorani, korea, heprea, klassinen arabia ja berberi. Jos sitten saisi hymyä huuleen!

2. Kielitaitoinen ihminen ei ole sama asia kuin kääntäjä

Tämä liittyy edelliseen kohtaan, sillä usein kääntäjän etsinnän ollessa haastavampaa kuin haluaisi konttorissa aletaan huudella sermien yli, osaisiko joku hyvin sitä tai tätä kieltä. Kaksikielisiä tai hyvin toista kieltä taitavia ihmisiä pyydetään usein tekemään käännöksiä niin tuttujen kesken kuin työpaikoillakin. Hehän "osaavat sitä kieltä", niin miksi ei?

Ensinnäkin kielen osaaminen ei ole joko-tai-kysymys. Voit olla jossain kielessä kielitaidoton, mutta kieltä voi osata hyvin eritasoisesti. Kielen taitaminen on elämän mittainen oppimisprosessi, ja on suuri ero sillä, osaatko jutella säästä pari minuuttia ja ymmärrätkö vaikkapa pitkän tiedeartikkelin sisällön. Toisekseen se, että osaa puhua kahta kieltä, on eri asia kuin se, että osaa kääntää. Kääntäjät ovat korkeasti koulutettuja ja usein myös kokeneita kielialan ammattilaisia (tästä lisää kohdassa 3). Kannattaa hyödyntää heidän ammattitaitoaan, jos haluaa laadukkaan, toimivan ja uskottavan käännöksen.

3. Voi olla oikea kääntäjä vaikka ei ole auktorisoitu kääntäjä

Kääntäjän ammattinimike ei ole Suomessa suojattu, joten monet luulevat, että vain auktorisoidut kääntäjät ovat ammattitaitoisia kääntäjiä. Tämä ei ole totta. Auktorisoiduilla kääntäjillä on tiettyjä virallisia oikeuksia, mitä muilla kääntäjillä ei ole, mutta henkilö voi olla ammatiltaan kääntäjä – ja taitava sellainen – vaikka ei ole suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkintoa.

Auktorisoitu kääntäjä saa sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti leimata käännöksensä laillisesti päteväksi, jolloin käännetyllä asiakirjalla on sama todistusvoima kuin alkukielisellä asiakirjalla. Tällaiset käännökset voivat olla tarpeen, jos esimerkiksi asioi ulkomaisten viranomaisten kanssa tai hakee opiskelemaan ulkomaille. Auktorisoiduksi kääntäjäksi pääsee suorittamalla Opetushallinnon tutkinnon, joka on käytännössä yksi kattava kieli- ja käännöstaidon koe. Koe on maksullinen (noin 500 €) ja pitää uusia viiden vuoden välein.

Itse en ole auktorisoitu kääntäjä. Pääaineeni ei edes ollut englannin kääntäminen. Olen silti ihan oikea kääntäjä. Valmistuin filosofian maisteriksi, mikä toki kuulostaa enemmän siltä, että minun pitäisi olla filosofi. Filosofian maisterin nimikkeen alle mahtuu kuitenkin todella laaja kirjo erilaisia koulutuksia. Pelkästään kielialan koulutusohjelmia on Suomessa hyvin monia erilaisia, ja ainakin Helsingin yliopistossa eri kielikoulutuksilla oli opintojeni aikana paljon päällekkäisiä opintoja. Luin pääaineena englantilaista filologiaa, johon kuului sekä kirjallisuuden, kielitieteen että kääntämisen kursseja. Sivuaineina luin käännöstiedettä ja kotimaista kirjallisuutta. Mistään näistä ei "valmistu kääntäjäksi", mutta kaikissa oppii tietoa ja taitoja, joita käännöstyössä tarvitaan.

4. Kerro konteksti

Kielen kääntäminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan saman viestin välittämistä toisella kielellä. Viestiä ei voi kuitenkaan välittää, jos sitä ei ymmärrä. Ymmärtääkseen kunnolla, mitä halutaan viestiä, pitää tietää viestin konteksti eli yhteys: kuka viestii mitä ja kenelle. Joten: kerro kääntäjälle vähintään, mikä käännettävä teksti on (kuten kuukausittainen uutiskirje, lastenistuimen käyttöohje, lehdistötiedote uudesta vaatemallistosta) ja kenelle se on suunnattu (kuten sidosryhmille Euroopassa, suomalaisille loppukäyttäjille, sosiaalialan ammattilaisille). Kuulostaa itsestään selvältä vinkiltä, mutta yllättävän monet asiakkaat unohtavat kertoa mitään kontekstia.

5. Suostu hintaan

Kääntäjille maksetaan lähes aina liian vähän. Useimmiten tämä johtuu siitä, että kääntäjät itse pyytävät liian vähän siinä pelossa, että muuten töitä ei saa. Tämä on alamme ikuisuusongelma, jota eivät auta liian vähän maksavat käännöstoimistot kilpailutuksineen tai työtään liian halvalla myyvät, nöyrät kielialan ammattilaiset. Kääntäminen on monelle päätyö, jolla laskut, asuminen ja eläminen maksetaan. En ole vielä koskaan kuullut kääntäjästä, joka rikastui törkeillä hinnoillaan (nauroin ääneen, koska niin absurdilta se kuulostaa). Voin melkein taata, että mitä ikinä ammattikääntäjä sinulta pyytääkään, oli se sitten sanamäärään, sivumäärään tai työtunteihin perustuva veloitus, se ei ole liikaa. Luultavasti päinvastoin.